Nepsymessut
Verkossa 18.-19.11.2026
Nepsymessujen tämän vuoden teema on Hyvä arki.
Nepsymessut
Ymmärrystä, oivalluksia ja toimivia käytäntöjä arkeen.
Millainen on hyvä arki? Maksuton Nepsymessut verkossa -tapahtuma järjestetään 18.-19.11.2026.
Nepsymessut keskittyy siihen, mitä hyvä arki tarkoittaa neurokirjon ihmisille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
Tavoitteemme on nostaa esiin konkreettisia ratkaisuja, uusia näkökulmia ja kokemuksia, jotka tukevat sujuvampaa, ymmärrettyä ja toimivaa arkea.
Tapahtuma toteutetaan kokonaan verkossa. Kolmena peräkkäisenä vuonna järjestetyt Nepsymessut ovat saavuttaneet suuren suosion. Tapahtumissa on ollut mukana linjoilla noin 3000 osallistujaa ympäri Suomen.
Osallisuus alkaa arjesta!
Kenelle tapahtuma on?
- neurokirjon ihmisille
- läheisille ja perheille
- opetus- ja sote-alan ammattilaisille
- opiskelijoille
- päättäjille ja kehittäjille
Miksi osallistua?
Nepsymessut kokoaa yhteen:
- kokemukset
- tutkimuksen
- käytännön
- kehittämisen
Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ja tuoda esiin ratkaisuja, jotka toimivat oikeassa elämässä.
Ilmoittaudu mukaan!
Tapahtumatallenteet
Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta.
Tapahtuman tallenteet ovat saatavilla erikseen lisämaksusta. Tallennepaketti sisältää kaikki pääluennot ja alaseminaarit, ja ne ovat katsottavissa tapahtuman jälkeen määräaikaisesti 14.2.2027 saakka.
Tallennepaketin hinta on 33 €. Tarjous on voimassa 30.9. saakka. Normaalihinta on 42 €. Tallenteiden hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tukena-säätiön yleishyödyllisen aseman perusteella.
Jos haluat tallenteet käyttöön suuremmalle ryhmälle tai organisaatiolle, ole yhteydessä: nepsymessut@tukena.fi. Ryhmäalennus koskee samaan organisaatioon tai työyhteisöön kuuluvia osallistujia.
Hinnoittelu määräytyy osallistujamäärän mukaan seuraavasti:
- 1–5 henkilöä: 29 € / hlö
- 6–19 henkilöä: 16 € / hlö (6. henkilöstä alkaen)
- 20 henkilöä tai enemmän: 8 € / hlö (20. henkilöstä alkaen)
Avaus- ja päätöspuheenvuorot
Elina Pekkarinen
Lapsen oikeus hyvään arkeen
Lapsiasiavaltuutettu edistää työkseen lapsen oikeuksia. Valtuutettu seuraa ja arvioi yhteiskunnallista päätöksentekoa ja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun lasten asemassa havaitsemiaan epäkohtia ja parantamisen paikkoja.
Elina Pekkarinen on taustaltaan sosiaalityön tutkija ja dosentti, jolle etenkin lastensuojelun ja nuorisorikollisuuden teemat ovat tuttuja.
Dakota Robin
Omannäköistä elämää rakentamassa
Tarina siitä, miten "alisuoriutumista" ja erilaisuuden häpeää voidaan käyttää menestymisen rakentamiseen.
Dakota Robin on koulutukseltaan tradenomi sekä kansainvälisesti pätevä ihmisoikeuskouluttaja. Dakota on kouluttanut Nokian ja Koneen kaltaisia yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailmaa jo yli 10 vuoden ajan ja hän on yksi Suomen kysytyimmistä puhujista.
Katariina Räikkönen
Neurokirjavan arjen avaimet
Katariina Räikkönen, ylpeästi outo aktivisti. Tällä hetkellä hän on tunnettu pääasiassa sosiaalisen median vaikuttajana.
Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa journalismia.
Katariina on ADHD-autisti, jolla on Touretten syndrooma ja FND. Hän vetää Aisti ry:llä ryhmiä neurokirjon nuorille ja leikkii keskiviikkoisin tanhutaaperoiden kanssa.
Erja Sandberg
Kasvatuksen ja opetuksen vahvuusperusteisia tukimuotoja
Erja Sandberg on kasvatustieteen tohtori, erityispedagogi, ADHD-asiantuntija, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Erjaa kiinnostaa tukea tarvitsevien ihmisten monialainen, pitkäaikainen ja vahvuusperustainen tukeminen. Hän pyrkii edistämään heidän hyvinvointiaan ja lisäämään tietoa konkreettisista tukimuodoista elämän kaikissa vaiheissa.
Charlotte Pettersson
Neurokirjon arjen paradoksit
Charlotte Pettersson lähestyy neurokirjon teemaa ennen kaikkea omana itsenään: AuDHD:nä, nepsylasten äitinä, pitkän linjan sosiaalialan ammattilaisena sekä kamppailu-urheilijana.
Charlotte on väkivaltatyön ja neurokirjon asiantuntija, nepsyvalmentaja ja -kouluttaja. Hänellä on laaja kokemus sosiaalialan eri tehtävistä.
Hän tarkastelee neurokirjon ilmiöitä käytännönläheisesti osana tavallista arkea.
Ohjelma
Keskiviikko 18.11.
8:45-9:00 - Linjat aukeavat
9:00-11:00 - Avauspuheenvuorot
9:00 Tervetuloa ja käytännön asiat
- Marjo Kanerva, vastaava asiantuntija, Tukena-säätiö
9:10 Lapsen oikeus hyvään arkeen
- Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen. Sopimus kieltää kaiken syrjinnän ja nostaa vammaisten lasten oikeudet esiin kauan ennen YK:n vammaissopimuksen syntyä. Monet lapset ja perheet kokevat kuitenkin edelleen vaikeuksia saada tarvitsemaansa tukea, ja moni vanhempi kuvaa arkea taisteluksi erilaisten oikeuksien puolesta. Viime vuosina etenkin neurokirjon lapset ovat nousseet esiin ryhmänä, joka kohtaa syrjintää ja eriarvoisuutta arjessaan.
Puheenvuorossaan Elina Pekkarinen välittää lasten kokemuksia arjesta. Osana Nuoret neuvonantajat -toimintaa hän on tavannut autismiluokkaa, sairaalakoulua ja erityisammattikoulua käyviä lapsia sekä kohdannut useita vanhempia ja sidosryhmien asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet neurokirjon lasten arjessaan kokemista epäkohdista. Puheenvuoro haastaa pohtimaan, kuinka asiat muuttuisivat resursseilla sekä asenteita ja käytäntöjä muuttamalla.
9:50 Omannäköistä elämää rakentamassa
- Dakota Robin, konsultti ja kouluttaja, Just Hyvä Oy
Miten erilaisuudesta kärsineestä, uupuneesta ja koulussakin heikosti pärjänneestä Dakotasta tuli hyvinvoiva ja elämässään menestynyt johtaja? Dakota Robin on kurditaustainen transmies, jonka maailmaa värittävät oppimisvaikeudet sekä ADHD. Puheenvuoron aikana kuulet, miten Dakota rakensi itselleen kaikkien muiden odotuksista poikkeavan elämän.
11:00-12:00 - Tauko
12:00-13:15 - Alaseminaarit 1-3
12:00-13:15 Alaseminaari 1
12:00 Neurokirjo: Konflikti - vai kosketus erilaiseen maailmaan?
- Noora Peltoniemi, toiminnanjohtaja, puhuja, kirjailija
Onko eri tavoin toimiva lapsi tai nuori haaste? Ovatko vaikeat tilanteet automaattisesti konflikteja vai voisiko niissä olla myös monia mahdollisuuksia? Perheet uupuvat, mutta etenkin lapset itse, jos he kokevat ulkopuolisuutta. Moni vaikea hetki ja asia on ratkaistavissa jo pelkällä ymmärryksen lisäämisellä. Jokaisessa haastavassa hetkessä on syynsä: tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi.
12:40 Kuka määrittää, miltä toimiva arki näyttää neurokirjon perheissä?
- Karita Peltola, perhe- ja paripsykoterapeutti, Terapiapalvelut EMootio Oy
- Minna Hartonen, toimintaterapeutti, Terapiapalvelut EMootio Oy
- Kirsikka Stenlund, Autismiliiton kokemusasiantuntija, Terapiapalvelut EMootio Oy
Neurovähemmistön perheiden arki on usein taistelua näkymättömiä voimia vastaan. Ulkoapäin tulevat sekä sisäistetyt normit ja odotukset kuormittavat erityisen paljon, kun ne perustuvat neuroenemmistön ehtoihin eivätkä vastaa oman arjen todellisuutta. Usein sosiaali- ja terveydenhuollon kohtaamisissa perheen tuen tarve määritellään ulkoapäin, neurotyypillisten lasien läpi, yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus unohtaen.
Esitys käsittelee tätä ristiriitaa sekä kokijan että kohtaajan näkökulmista. Millainen on dialoginen malli, joka tarjoaa keinot sekä ammattilaiselle että perheelle tarkastella todellisia tarpeita ja löytää toimivia ratkaisuja arjen haasteisiin?
12:00-13:15 Alaseminaari 2
12:00 Yhdenvertaista vai ei? Neurovähemmistöihin kuuluvat opiskelijat ammatillisissa oppilaitoksissa
- Eerika Ströömi, johtava yhdenvertaisuusasiantuntija, Ekvalita Ab
- Virve Savoila, yhdenvertaisuusasiantuntija, Ekvalita Ab
Esitys käsittelee neurovähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden huomioimista ammatillisissa oppilaitoksissa. Keskiössä ovat käytännön vinkit ja hyvät toimintamallit. Esitys tarjoaa osallistujille käytännönläheisiä ideoita ja esimerkkejä siitä, miten opiskelijoiden hyvinvointia ja opintomenestystä voidaan tukea.
12:40 Lihakeitolla traumatisoinnista ymmärtämisen yrittämiseen
- Heikki Ojala, kokemusasiatuntija, Suomen Vanhempainliitto ry
Heikki Ojala sai autisminkirjon diagnoosin 23-vuotiaana. Vaikka diagnoosista on jo yli kymmenen vuotta, hän oppii edelleen uutta sekä itsestään että omasta autismistaan. Kokemuspuheenvuoro keskittyy koulupolkuun. Millaisena koulumaailma voi näyttäytyä autisminkirjon ihmiselle sekä mitä haasteita siirtymät kouluasteelta toiselle voivat tuoda tullessaan? Lisäksi esitys tuo esiin arjen haasteita ja pieniä keinoja, joilla elämänlaatua pystyy parantamaan.
12:00-13:15 Alaseminaari 3
12:00 Läheishoivaajan hyvä arki
- Eini Elomaa, Kirsi Mustakallio, Clarissa Bingham & Anu Lumikare, kokemusasiantuntijat, Kirjon omaishoitajat ry
Mistä läheishoivaajan hyvä arki koostuu ja millaisilla keinoilla läheistään hoitavan arkea voitaisiin tukea paremmin? Esitys sisältää kokemuspuheenvuoroja ja ääneen luettuja tarinoita neurokirjon läheishoivaajan hyvästä arjesta.
12:40 Neuroepätyypillisyys kehitysvammaisten ihmisten arjessa
- Anu Silvasti, kuntoutussuunnittelija, Maria-Katariinan osaamiskeskus, Soite
- Mari Hyyppä, psykologi, Maria-Katariinan osaamiskeskus, Soite
- Arjen esimerkit, Tukena Jokekoti, Tukena Oy
Miten neuroepätyypillisyys tunnistetaan silloin, kun ihmisellä on myös kehitysvamma? Puheenvuorossa tarkastellaan tilanteita, joissa neurokirjon piirteiden tunnistaminen voi olla haastavaa tai niitä voidaan tulkita osana kehitysvammaisuutta. Samalla pohditaan, mitä merkitystä tunnistamisella on ihmisen kohtaamisen, arjen sujuvuuden ja yksilöllisen tuen kannalta. Asiantuntijan näkökulmaa täydentävät käytännön esimerkit Tukenan palveluyksiköistä ja arjessa toimiviksi havaituista tukikeinoista.
13:15-13:45 - Tauko
13:45-15:00 - Alaseminaarit 4-6
13:45-15:00 Alaseminaari 4
13:45 Neurokirjo ja trauma – herkkä yhdistelmä
- Virpi Jussila, erityisen tuen asiantuntija, Spesia Asiantuntijapalvelut
- Hanna Halminen, erityisen tuen asiantuntija, Spesia Asiantuntijapalvelut
Mikä on psyykkinen trauma ja miten se voi näkyä arjessa? Miten neurokirjon piirteet vaikuttavat trauman ilmenemiseen? Miten voimme ennaltaehkäistä ja vähentää trauman vaikutuksia?
Psyykkinen trauma voi syntyä yksittäisen tapahtuman tai pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Se vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Arjessa trauma voi näkyä muun muassa fyysisenä kipuna, oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, tunne-elämän säätelyn haasteina, univaikeuksina tai sosiaalisten tilanteiden välttelynä. Oireet saattavat muistuttaa neurokirjon piirteitä. Kun ymmärrämme trauman vaikutuksia, voimme luoda ympäristöjä, jotka tukevat toimintakykyä ja toipumista.
14:25 Miten omannäköinen koti voi vähentää arjen kuormitusta?
- Jonna Lamminaho, yrittäjä, aistiesteettömyyden asiantuntija
Miksi toisessa ympäristössä olo rauhoittuu ja toisessa kuormittuu? Voiko omalla kodilla oikeasti vaikuttaa jaksamiseen ja vaikkapa luovuuteen? Esityksessä kuulet, miten ympäristö vaikuttaa hermostoon ja hyvinvointiin eri aistien kautta sekä miksi omannäköinen koti voi olla merkittävä tuki arjessa. Jonna kertoo oman tarinansa kautta, miten ympäristö auttoi vähentämään kuormitusta, löytämään luovuuden uudelleen ja rakentamaan juuri omannäköistä arkea, joka ei jatkuvasti uuvuta.
13:45-15:00 Alaseminaari 5
13:45 Kehollinen kanssasäätely neuromoninaisessa asiakastyössä
- Hannu Korhonen, psykofyysinen ja erityistason toimintaterapeutti, tanssi- ja liiketerapeutti, työnohjaaja, johtava terapeutti, Terapiatalo Lautturi Oy
- Satu Heikkinen, psykoterapeutti, erityistason toimintaterapeutti, työnohjaaja, Terapiatalo Lautturi Oy
Miten rakentaa yhteyttä asiakkaaseen tilanteissa, joissa rauhoittuminen ei onnistu tavanomaisin keinoin? Puheenvuorossa tarkastellaan kehollista kanssasäätelyä neuromoninaisessa asiakastyössä.
Miten hermoston tilat, kehon aistimukset ja vuorovaikutus vaikuttavat turvallisuuden kokemukseen ja yhteyden syntymiseen? Mikä merkitys on ammattilaisen omalla hermostollisella tilalla kanssasäätelyn perustana? Miten voidaan tukea asiakkaan turvallisuuden tunnetta, vuorovaikutusta ja itsesäätelyä? Puheenvuoro tarjoaa sekä ajankohtaista tutkimustietoa että konkreettisia keinoja ammattilaisille, jotka työskentelevät neuromoninaisten asiakkaiden parissa.
14:25 Nepsyys ei muuraa sujuvan arjen polkua umpeen
- Outi Moilanen, johdon assistentti, kokemusasiantuntija, Erilaisten oppijoiden liitto ry
Outi Moilanen on oman elämänsä asiantuntija ja alakouluikäisen tyttären yksinhuoltajaäiti. Puheenvuorossaan hän kertoo aikuisena diagnosoidun ADHD:n ja lukivaikeuden värittämästä arjestaan ja tarjoaa konkreettisia vinkkejä omista arjen hallintakeinoistaan.
13:45-15:00 Alaseminaari 6
Esitys on englanninkielinen, ei tulkkausta. The presentation is in English.
13:45 Heerup School - There is no beauty in exclusion, it matters
- Frank Paulsen, Principal, Heerup School, Copenhagen, Denmark
- Lotte Rønne, Architect, Architecture and Design Studio MATTERS, Denmark
- Marie-Louise Holst, Architect, Architecture and Design Studio MATTERS, Denmark
Heerup School offers a replicable approach to creating more equitable, inclusive, and supportive learning environments.
Heerup School project is a School for kids with special needs. It is a transformation of an existing school building from 1949 into an inclusive and adaptable learning environment for children with developmental and physical disabilities. Through close collaboration with educators and specialists, the original layout of long corridors and uniform classrooms was redesigned to better support the children’s diverse needs.
By applying universal design principles, Heerup School offers flexible spaces that respond to sensory and emotional need, calm yet stimulating, open yet private, predictable yet adaptable.
15:00 - Ensimmäinen messupäivä päättyy
Ohjelma
Torstai 19.11.
8:45-9:00 - Linjat aukeavat
9:00-9:30 - Avauspuheenvuoro
9:00 Neurokirjavan arjen avaimet
- Katariina Räikkönen, neuromoninaisuus-vaikuttaja
Sinun hyvä arkesi voi toisen ihmisen mielestä olla kummallista ja se on täysin ok! Koska aivomme ovat erilaisia, myös arkemme ovat erilaisia. Totutellaan yhdessä suhtautumaan positiivisesti erinäköiseen arkeen ja avataan näkemystämme siitä, mitä toimiva ja hyvä arki voi olla. Vahvistetaan kykyjämme pitää meille toimivista arkiratkaisuista kiinni, vaikka muut eivät neurokirjavaa arkeamme aina ymmärtäisikään.
9:30-10:30 - Alaseminaarit 7-9
9:30-10:30 Alaseminaari 7
9:30 Pienilläkin muutoksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi lapsen päivän kulkuun
- Kirsi Kulmala, asiantuntija (nepsyvaikeudet), Kehitystä tukevat palvelut, Pirha
Esitys pohjaa Kelan koordinoimaan Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektiin, jossa vahvistetaan neurokirjon lasten ja nuorten saamaa tukea yhteistyössä opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lapsen toimintakykyä voidaan tukea tehokkaasti arjen pienillä, ennakoivilla ratkaisuilla. Tapa kohdata oppilas, tehdä päivän kulku näkyväksi tai tarjota oikeanlaista tukea oikealla hetkellä voi vaikuttaa merkittävästi koko koulupäivän sujuvuuteen. Ennaltaehkäisevä ote vähentää kuormitusta, tukee oppimista ja vahvistaa sekä oppilaan että opettajan hyvinvointia.
Projektissa valmistuneen videosarjan punaisena lankana kulkee kohtaaminen – ajatus siitä, että yhteys lapseen on kaiken muun tuen perusta. Kun lapsen ympärillä olevilla aikuisilla on yhteinen ymmärrys hänen tarpeistaan, voidaan tukea toteuttaa johdonmukaisesti ja vaikuttavasti arjen eri ympäristöissä.
10:00 Koulua käymättömyyden haasteisiin ratkaisuja - tietoa, tukea ja keinoja vanhemmille ja ammattilaisille nuorten ja perheiden mielenterveyden vahvistamiseen
- Marjo Lehtinen, KM, lyhytterapeutti, hanketyöntekijä, Vankemmaksi-hanke, Maria Akatemia
- Anne Punni, erityisohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, Vähäjärven koulu, Pirkkala
Kun nuori ei käy koulua, vanhemman keinot ja kuormitus ovat koetuksella, tunnetaakka voi täyttyä ja pettää ja moni kokee olevansa yksin. Miten tukea nuorta, entä miten jaksaa itse? Miten ja miksi tukea ammattilaisena vanhempia, kun nuori ei käy koulua? Esitys tarjoaa tietoa, tukea ja keinoja vanhemmille ja ammattilaisille nuorten ja perheiden mielenterveyden vahvistamiseen.
Toivon, tuen ja voimavarojen lisääminen vähentää vanhempien kasvavaa uupumusriskiä sekä vahvistaa nuorten mielenterveyttä. Koulua käymättömyyden ilmiö on laaja ja koskettaa yhä useampia perheitä ja alalla työskenteleviä. Asian äärelle ei kannata jäädä yksin.
9:30-10:30 Alaseminaari 8
9:30 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen vuorovaikutustilanteissa
- Heidi Boman, tulkki, kommunikaatio-opettaja, Sivupersoona Oy
- Pia Ojala, puhevammaisen nuoren äiti, kokemustoimija
Esitys käsittelee teoriaa ja käytännön kokemuksia vammaisten ihmisten tulkkauspalveluista ja kommunikaatio-ohjauksesta. Millainen merkitys on sujuvalla vuorovaikutuksella ja kommunikoinnilla lapsen ja nuoren arjen toimintaympäristöissä?
10:00 Neurovarmentava kieli itsetunnon rakentajana
- Katja Kiviniemi, toimintaterapeutti, opettaja, taideterapiaohjaaja
Esitys tarjoaa osallistujille näkökulmia, kuinka neurovarmentava kieli voi vahvistaa neurokirjon ihmisten itsetuntoa, hyvinvointia ja kokemusta yhdenvertaisesta kohtaamisesta.
Puheenvuorossa tarkastellaan, miten erilaiset tavat ymmärtää neurokirjoa – neuronormatiivinen ja medikaalinen näkemys sekä neuromoninaisuusmalli – ilmenevät käyttämässämme kielessä ja muovaavat käsityksiämme ihmisen toiminnasta, tarpeista ja mahdollisuuksista. Samalla pohditaan, kuinka neurovarmentavan kielen ja käsitteiden avulla voidaan rakentaa siltaa eri näkökulmien välille ja tukea laajempaa ymmärrystä ihmisen toimintakyvyn, kokemusten ja vuorovaikutuksen moninaisuudesta.
9:30-10:30 Alaseminaari 9
9:30 Nuoren aggressio ja yhteyden rakentaminen
- Minna Kraft, projektityöntekijä, Rajat rikki -hanke, Setlementti Tampere ry
- Markku Vellas, vastaava asiantuntija, Rajat rikki -hanke, Tukena-säätiö
Rajoja rikkovat monesti nuoret, joiden omia rajoja on rikottu. Miten tukea nuorta, jonka ainoa keino suojella omia rajojaan on rikkoa toisen rajat? Monelle nuorelle väkivalta on hetki, jolloin sisäinen kuohunta saa ilmaisun ulospäin. Taustalla voi olla kokemus, ettei tule kuulluksi, eikä kukaan ole läsnä silloin kun sitä eniten tarvitsee. Kohtaamattomuus – kun nuoren tunteita tai sanoja ei tunnisteta tai niihin ei vastata. Molemmat kokemukset jättävät jäljen. Niiden tunnistaminen ja käsitteleminen on välttämätöntä, jotta vahingon kierre voidaan katkaista ja tukea nuorta.
10:00 Näkökulmia neurokirjon nuorten ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien hyvinvoinnin tukemiseen
- Nella Heiskanen, asiantuntija, Sun Huki -hanke, Autismisäätiö
- Anna Anttila, hanketyöntekijä, Revion-YKS-hanke, Autismisäätiö
Autismisäätiön neurokirjon nuorten hyvinvointia edistävä Sun Huki -hanke ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien kuntoutusta kehittävä Revion-YKS -hanke ovat päättymässä. Valmennus- ja kuntoutustyön sekä verkostojen kanssa tehdyn yhteistyön kautta piirtyy kuva neurokirjon ihmisten hyvinvoivan arjen edellytyksistä ja haasteista.
Mistä neurokirjon nuorten hyvinvointi ja hyvä arki muodostuvat, ja miten niitä voidaan tukea koti- ja kouluympäristössä? Miten tarpeiden tunnistamattomuus ja kohtaamattomuus vaikuttavat hyvinvointiin ja arjen sujumiseen haastavissa elämäntilanteissa?
10:30-10:45 - Tauko
10:45-12:00 - Alaseminaarit 10-12
10:45-12:00 Alaseminaari 10
10:45 Neurokirjo ja asunnottomuus
- Katja Kivipuro, asiantuntija, neuropsykiatrinen valmentaja, Vailla vakinaista asuntoa ry
- Verna Nykänen, hanketyöntekijä, asiantuntija, Vailla vakinasta asuntoa ry
Esityksessä käsitellään neurovähemmistöjen ja asunnottomuuden välistä yhteyttä. Puheenvuoro avaa, miten esimerkiksi ADHD, autismi ja muut neurokehitykselliset piirteet voivat vaikuttaa palveluihin kiinnittymiseen, asunnottomuuteen ja asumisen pysyvyyteen. Millaisia haasteita asunnottomuutta kokevat neurovähemmistöön kuuluvat ihmiset kohtaavat palvelujärjestelmässä? Miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tunnistaa neurokirjon ilmiöitä aiempaa paremmin?
11:25 Neurokirjon tuen tarpeet asunnottomuuden ja piiloasunnottomuuden näkökulmasta
- Risto Räkköläinen, vastaava asiantuntija, Osallisuus ja oikeudet asumisessa -hanke, Tukena-säätiö
- Oskari Andström, asumisneuvoja, Y-säätiö
Keskustelevan puheenvuoron aikana pohdimme yhdessä, miten vuokranantajataho voisi huomioida neurokirjon palveluissaan paremmin. Mitä voitaisiin parantaa esimerkiksi kommunikaation, aistiesteettömyyden, henkilökunnan osaamisen ja keskinäisen ymmärryksen suhteen?
Kuulemme alustuksen FEANTSA:n Invisible Intersections: Disabilities and Homelessness (2026) raportin pohjalta vammaisuuden, kodittomuuden ja piilokodittomuuden yhteydestä. Voivatko neurokirjon kohtaamattomat tarpeet olla yhteydessä piiloasunnottomuuteen?
10:45-12:00 Alaseminaari 11
10:45 Kuukautiskierto nepsyarkea haastamassa - Neurokirjo, PMS ja PMDD
- Veera Nikkilä, toimittaja, hallitusaktiivi, PMDD Suomi ry
- Aliisa Västilä, PMDD-kokemusasiantuntija, tietokirjailija, Bloomful
Miksi nepsyarki vaikeutuu ennen kuukautisia? Miksi lääkkeiden teho heikkenee, uupumus lisääntyy ja maskaus vaikeutuu? Syynä voi olla kuukautisia edeltävä dysforinen häiriö (PMDD), josta kärsii moni menstruoivista neurokirjolaisista.
Esitys käsittelee kuukautiskierron vaikutuksia neurokirjon piirteisiin. Esittelemme uudenlaisen menetelmän, joka auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan oireita sekä siirtymään nepsyarjelle tutuista päivittäisrutiineista kuukautiskierron huomioivaan rutiiniin. Esitys on suunnattu neurokirjon ihmisille ja läheisille sekä ammattilaisille.
11:25 Miksi ADHD-naisen usko omaan pystyvyyteen murenee ja miten sitä voi rakentaa uudelleen?
- Anna Pulkka, ADHD-valmentaja, väitöskirjatutkija
Puheenvuorossa käsitellään, miksi ADHD voi vaikuttaa negatiivisesti naisten käsityksiin omasta itsestään ja pystyvyydestään. Kuulija saa mukaansa arjen tueksi konkreettisen työkalun, joka on suunniteltu tukemaan uskoa omaan pystyvyyteen.
10:45-12:00 Alaseminaari 12
10:45 Nuoren ääni kuuluviin: osallisuutta oppimiseen ja omaan elämään
- Katja Holopainen, ammatillinen eritysopettaja, TELMA-koulutus, Ammattiopisto Luovi
- Miika Juvonen, ohjaaja, Telma-koulutus, Ammattiopisto Luovi
Miten nuoren oma ääni saadaan kuuluviin oppimisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa? Puheenvuorossa kerrotaan Luovin opiskelijan tarina: miten yksilöllinen tuki, dialoginen kohtaaminen ja tiimioppiminen ovat auttaneet häntä löytämään oman äänensä, vahvuutensa ja polkunsa kohti työelämää.
Tarinaa rikastavat myös muiden opiskelijoiden kokemukset osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. Miten omien ajatusten ilmaiseminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät hyvinvointia, itseluottamusta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.
11:30 Otsikko tarkentuu myöhemmin
- Puhujien nimet vahvistuvat myöhemmin
Esittelyteksti täydentyy myöhemmin
12:00-12:45 - Tauko
12:45-15:00 - Päätöspuheenvuorot
12:45 Kasvatuksen ja opetuksen vahvuusperusteisia tukimuotoja
- Erja Sandberg, kasvatustieteen tohtori, erityspedagogi, tietokirjailija, ES Pedagogica Oy
Puheenvuorossa Erja Sandberg käsittelee myönteisen minäkuvan rakennusaineita: kohtaamisia, toiminnanhetkiä ja monenlaisia tukimuotoja. Nämä kaikki vaikuttavat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiseen.
13:45 Neurokirjon arjen paradoksit
- Charlotte Pettersson, neurokirjon asiantuntija, nepsyvalmentaja
Neurokirjon arjessa kaksi keskenään ristiriitaiselta näyttävää asiaa voivat olla yhtä aikaa totta. Voimme tarvita rutiineja ja ennakoitavuutta ja samalla kyllästyä niihin tai itse rikkoa niitä. Voimme kaivata rauhaa ja lepoa, mutta hakeutua jatkuvasti tekemiseen ja uusien virikkeiden äärelle. Tiedämme ehkä täsmälleen, mitä pitäisi tehdä, mutta emme saa itseämme aloittamaan. Yhtenä päivänä pystymme valtavan paljon ja toisena aivan tavallinen arjen tehtävä voi tuntua ylivoimaiselta.
14:45 Messujen päätössanat
- Markku Vellas, vastaava asiantuntija, Tukena-säätiö
15:00 - Tapahtuma päättyy
Yhteistyökumppanit
Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin yli 30 paikkakunnalla toimiva ammatillinen erityisoppilaitos. Luovi järjestää koulutusta vaativaa erityistä tukea opinnoissaan ja työllistymisessään tarvitseville.
Linkki: Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden onnistumistarinoita (Youtube)
Pirkanmaan Osuuskaupan omistavat 230 000 asiakasomistajaa. Yhdessä teemme Pirkanmaasta paremman paikan elää. Pienillä teoilla ja suurella sydämellä.
Haluatko pysyä mukana?
Tilaa Tukenan uutiskirje!
Liity postituslistalle ja saat tiedot ensimmäisten joukossa.
Tutustu muihin tapahtumiin!
Järjestämme ympäri vuoden tapahtumia, webinaareja ja koulutuksia eri kohderyhmille.
Esim. verkkokoulutukset aiheista
Katso tulevat tapahtumat Tukenan tapahtumakalenterista.
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa ja tilaa uutiskirje!
Saat tuoreimmat päivitykset suoraan itsellesi.
